4. PYSYTÄÄN KARTALLA

On vaikea tietää missä on, jos ei tiedä missä on.

Tämän ongelman poistamiseksi on keksitty kartat.

Ja sen jälkeen keksittiin navigaattorit - ” Tee U-käännös, mikäli mahdollista”.

Päätin siis tutustua Tampereeseen karttojen valossa.

Voiko sanoa ” karttojen valossa”? Kuulostaa oudolta, eiväthän ne juuri valaise.
No, päätän että voi, koska juuri sanoin niin.

Tutkitaan löydöksiäni :

Aloitetaan sillä, että sijoitetaan Tampere Suomen kartalle.

Valitettavasti Pohjois-Suomi jäi puuttumaan, olen pahoillani.  Tämä kartta hahmottaa kuitenkin hyvin Tampereen sijainnin Varsinais-Suomen, Hämeen ja Pohjanmaan rajamailla.Humoristisesti se on värjätty punaiseksi.Pinta-alaa on vajaat 700 neliökilometriä, josta läpimärkää lähes neljäsosa.Tuolla punaisella läntillä, siis sen kuivalla osalla asuu  213 220 henkilöä. Tasan.

Sitten jatketaan vanhimmasta löydöksestäni kohti uusinta. Tämä väittää kuvaavansa tilannetta 7000 vuotta sitten. Rohkenen hieman epäillä, minusta tuo näyttää ihan 90-luvun grafiikalta. Oleellista on kuitenkin se, että silloinkin Tampere olisi ollut sisämaakaupunki merkittävällä päävedenjakajalla - siis jos se olisi ollut olemassa.

Mitä me tällä tiedolla teemme? Emme mitään, mutta ihan kiinnostavaa.

About 5000 vuoden loikka. 1662 joku Gvstavo Horn on tekaissut näin hienon kartan.

Kuten näette, että näe juuri mitään. Modernilla tekniikalla kopioin siitä osasuurennoksen.

No niin. Nyt Finlandian ja Tavastian väliin sijoittuu tutun näköisiä vesistöjä.

Karttasana Birkarian oikealta puolelta löytyy jo tuttuja nimiä; Pyhejervi, Pirkala ja tuon lähes pohjoiseen luikertelevan madon varressa lukee Tamrekoski. 

Sen oikealla puolella on tietysti Nesyerwi, kuten nykyäänkin.

Kaupunkia ei näy ja jos näkyisi, sitä olisi pidettävä virheenä, koska sitä ei tuolloin ollut olemassa.

Tarkastetaan tilanne sata vuotta myöhemmin. Vuosi 1747. Nyt on matkalla kynän ja piirustuspaperin kanssa ollut kreivi von Rosen. Tuskin kuitenkaan sama jeppe, jonka nimikoitu Draken-hävittäjä löytyy Tikkakosken ilmailumuseosta. Hävittäjän lentonopeus on näet sitä luokkaa, ettei siinä juuri ehdi karttoja piirrellä.

Osasuurennos von Rosenin kartasta kertoo jo vilkkaasta elämästä vesistöjen läheisyydessä.

Kylän tasolle on päässyt mm. Birkala, Melsuby ja Kangafala. Pienellä präntillä on jo luettavissa sellaisia talon nimiä, jotka elävät edelleen, kuten Noliala ja Willila.

Mutta ei merkkiäkään kaupungista !

1841. Jo tärppää ! Ja pitääkin, sillä Kustaa III perusti Tampereen 1. lokakuuta 1779 aamupäivällä klo 10.20 maittavan aamiaisen jälkeen.
Tarkka paikka oli Tammerkosken länsiranta samannimisen kartanon mailla.

Tässä 60 vuotta perustamisen jälkeen tehdyssä kartassa näkyy jo mm. moottoritielinjaus etelään. Hienoa!


Ihan verrokkina on ehkä syytä muistuttaa, että Turku perustettiin 1200-luvulla, Helsinki 1550, Oulu 1605 ja Vaasa 1606. 

Tässä näkyy tuon kartan korttelit, värisymboliikka ylhäältä alas kuvaa korttelineljänneksiä. Joku tietää, mutta en minä, liekö tuo ollut rakentamisjärjestys.

Rakentamisnopeutta 60 vuodessa ei oikein voi kehaista, syy ei kuitenkaan liene hämäläisissä vaikutteissa. Täytyy näet muistaa, että vajaa 10 vuotta Kustaan perustamiskäskyn jälkeen käytiin Suomen sota, jonka seurauksena Suomen suuriruhtinaskunta siirtyi Ruotsin vallan alta osaksi Venäjän keisarikuntaa.
Varmasti se jotain pikku sotkuja arkeen aiheutti.

Helsingin Yliopiston arkistoista löytynyt kartta vuodelta 1856 ei tuo mitään uutta, mutta kun se on varsin hauskan värinen, niin teippaan sen tähän.

Tämä on osasuurennos eräästä erikoiskartasta vuodelta 1894. Pistin sen tähän, ettei totuus Nokialandiasta unohtuisi.  Alareunassa on Helsinki ja yläreunassa Tampere.

Punaiset viivat kuvaavat rakennettuja puhelinlinjoja. Tampere-Helsinki välille on jo ehditty rakentaa kaksikin linjaa - kyllä kelpaa! Niinpä kumpikin kaupunki on puhelinyhteyden päässä 24/7, toisin kuin esim. Hämeenlinna, joka saa vielä tyytyä ainoastaan virka-aikapuheluihin.

1908. Kaupungin kasvu Venäjän vallan alla on ollut ripeää. Tätä on tietysti edesauttanut  samaan ajanjaksoon sijoittunut yleinen teollistuminen, jolloin Tammerkoski on noussut Venäjänkin mittakaavassa merkittäväksi energialähteeksi.

1926. Suomi on jo itsenäinen valtio, mutta Talvi- ja Jatkosotia ei ole osattu edes painajaisissa odottaa. 

Tämän kartan tälläsin tähän, koska se kuvaa Tampereelle edelleenkin erittäin tärkeää rautatieverkkoa. Kas, kun kukaan ei ole keksinyt tehdä Tampereelta suorempaa yhteyttä Seinäjoen suuntaan. Hmmm.

No niin. Nyt ollaan jo itsenäisyyden ajassa ja karttoja on kertynyt vaikka kuinka. Enköhän minä näillä pärjää.

Nyt te luulette, että olen urgammal gubbe, enkä osaa käyttää modernia navigointitekniikkaa.
 ” Ja HAH ! ”, sanon teille.

Näytteeksi taidoistani tulostan tähän loppuun vielä reittisuunnitelmani Helsingistä Tampereelle. En ole vielä päättänyt, kumpaa käytän, mutta jommankumman noista nopeimmista valitsen.
Siis 1 vrk 13h. Onkohan siinä huomioitu, että muuttokuorma painaa aikalailla?

Karttojen tutkiminen oli aidosti mielenkiintoista. On mukava havaita, että alueella on historiansa. On mukava havaita, että ympäristössä on runsaasti vesistöjä. 

Ja on mukava havaita, että Tampereelta voi lähteä. Sekä Turku, Vaasa että Helsinki sijaitsevat maassamme siten, että lähtösuuntia on rajallisesti, mikäli ei hyppää veneeseen.
Moni kotimaan kaupunki ja kylä tulevat ikäänkuin lähemmäksi. Pidän ajatuksesta.








[ Kaikki kartat internetistä,mm. Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen avoimilta sivuilta ]

3. AJATTELUA

Asunnon etsintä saattaa kestää. Tai sitten ei kestä.
Nyt on siis aikaa ajatella Tampere-ajatuksia.

                                                

Teen itselleni psykotestin. Pudottelen tähän sanoja ja asioita joita Tampere tuo mieleeni ihan päästäputoamisjärjestyksessä.

Vedetään raja vaikka… oisko 30 ekaa ? Sovittu.
Aika alkaa - NYT !

1.   Pispala

2.   Punatiilinen teollisuusrakennus

3.   Juice

4.   Aamulehti

5.   Tillikka

6.   Varala

7.   Koski

8.   Näsinneula

9.   Rautatieasema

10. Veltto Virtanen

11. Ruskehtava järvivesi

12. Hervanta

13. Koskipuiston Rosso

14. Hämeensillan ukot

15. Hotelli Rosendahl

16. Heikki ja Kaija

17. Työväen Teatteri

18. Kummeli

19. Pate Mustajärvi

20. Yrjö-pakinat

21. Eput

22. Hymy

23. Noppa-lahjusjutut

24. Tullikamari

25. Kahvio  Siilinkari

26. llveksen yökerho

27. Yliopisto

28. Kansalaissota

29. Punainen

30. Ternimaitomiljonäärit

Tulipa lista. Ja kyllä kyllä, tiedän jo että joukossa on mm. Ylöjärveläisiä.

Listan keulille nousi omaksikin yllätykseksi Pispala. Paikka on yksi kansallisesti tunnetuimpia matkailukohteita, vaikka ei sellainen ole.
Vähän vastaava matkailuilmiö on  Suomen tunnetuin kylpyläkaupunki Hanko. Kylpyläkaupunki, jossa ei ole kylpylää.

Huomaan myös, ettei pituusrajoitetulle listalleni mahtunut esimerkiksi Särkänniemi. Ehkä se johtuu siitä, että huvipuistot ovat pelottavia paikkoja. Rohkeinta, mitä uskallan niissä tehdä, on syödä hattaraa vastatuuleen.

Listalla ei myöskään ole Mikko Alataloa. Ehkä sekin johtuu pelosta. Onko olemassa sinisten silmälasien fobiaa ?

Listalta jäi myös valtava määrä mielleyhtymiä pois. Mutta mikäs hätä tässä, Heikki ja Kaija yhtyeineen ovat koonneet lähes kaikki puuttuvat nokkelasti tähän Tampere-ylistykseen.

Tuskin tuolla top 30 listalla teitä mikään erityisesti kummastuttaa -  jos niin tekee, niin kysykää. 

Itse oikeastaan ihmettelen tuota viimeisenä päästä pudonnutta ternimaitojuttua. Itse kun en juo maitoa enkä käytä ternimaitovalmisteita saati sitten että lukisin iltapäivälehtiä. Joku on tuon asian vain aivoihini merkinnyt ja sinne se on jäänyt.

Varalan nousua noin korkealle on syytä ehkä hieman selittää. Se on ensimmäinen kosketukseni Tampereeseen. Ja lähes ensimmäinen kosketukseni alati niin kiehtoviin naisiin. Kun jossain vaiheessa avataan sellainen Adults Only - blogipalvelu, voin kertoa enemmän. Ja yksityiskohtaisemmin kuin haluatte kuulla.
Myöhemmin työ on vienyt minut milloin mistäkin syystä juuri Varalan Liikuntaopistolle. Liikunta ei kuitenkaan ole ollut syynä kertaakaan.

Muutamia noista listaamistani asioista  voisin vähän täsmentää kuvieni kautta. Silloin tällöin olen muistanut napata jotain talteen Tampereen käynneilläni. 

Vilkaistaan, mitä  " An alien in Tampere" on nähnyt.

Aloitetaan ykkösestä,Pispala. Tältä se näyttää turistin silmin. Ei siis normaalia kapeaa katua kummemmalta. Olisikohan jokin näköalapaikka harkittavissa ?

Kakkonen; punatiilirakennukset. Toivottavasti ette kyllästy näihin näkymiin suoraan hotellin ikkunasta. Tuo rakennus on pakollinen portti kohti populaarimusiikkia seuraavassa punatiilirakennuksessa, sekin listalla. Näihin tarkoituksiinhan nämä alunperinkin rakennettiin.

Pakko pistää toinen punatiilikuva. Ovat Tamperelaiset olleet HIMiä edellä näissä heartogrammi-vouhotuksissa, kun ovat niitä ikkunoihinkin piirrelleet.

Koski ja järvivesi, tässähän ne on yhdessä. On pakko mainita, että jos ette ole Tammerkoskea nähneet, niin luonnossa se on hieman tätä vuolaampi.

Näsinneulakin on tullut kuvattua. Se ei ainakaan ole pesubetonia. No, kukapa noissa korkeuksissa uskaltaisikaan luututa.

Toinen turistikuva samasta paikasta. Vihreä ja punainen lateraalipallo osoittaa  järvenkulkijoille nimelliskulkusuunnan niemen nokassa.

Olen kauhean pahoillani näkökulman toistosta, mutta kaupungissa matkaava turisti tai työhenkilö nyt vaan kerta kaikkiaan asuu yleensä hotellissa. No, se rautatieasema syksyisessä vesisateessa hotellista katsottuna näyttää tältä.

Pannaan tähän todiste, ettei veden ainoa sävy ole ruskehtava, se voi olla myös punaruskea tai keltaruskea.

Hämeensillan ukot tuli äkkiä mieleen. Ja miksikä ei tulisi ? Kun alaston pikkupippelinen rakenteeltaan täysin epäsuhta ukko heiluttaa pääsi päällä kissanraatoa, niin eihän sitä hevillä unohda.

Niin ja se Ilveksen yökerho. Yökerhoon mennään yöllä, joten siellä on pimeää eikä pimeässä voi kuvata. Mennessä sinne näyttää vaikkapa tältä. Tullessa on yleensä sumuista.

Panen tähän loppuun tuolta listalta tuon vakavamman osan. Todella vakavan osan. 

Kansalaissota.

Tiedän hyvin, millainen trauma se on ollut tälle maalle ja miten se on kulminoitunut juuri Tampereen seudulla.

Ne haavat ei ole pelkästään sukupolven haavoja, niiden arvet näkyy myös seuraavassa polvessa. Ja naarmut sitä seuraavassa.
Ensimmäisen kerran ymmärsin asian syvyyden, kun luin kirjaa ”Tervaskannot” joskus 15 vuotta sitten. Siinä joukko yli 90 vuotiaita kertoo elämästään.
Heidän tarinoissaan Talvi- ja Jatkosodat menivät kutakuinkin sivulauseessa, mutta Kansalaissota painoi mieltä.
Tätä asiaa en ohita olankohautuksella. Yritän paneutua alueen tapahtumiin niin, että saatan edes jotain ymmärtää noiden haavojen ja arpien synnystä.

 [ Sivun kaikki kuvat omia, vapaasti käytettävissä ei kaupallisiin tarkoituksiin ]

2. ASUNNON ETSINTÄÄ; ITSELLE VAI AUTOLLE ?

Suorittamani tikanheitto antoi ehdottoman luotettavat tulokset asuinalueen valintaan.

Kaksi tikkaa jouduin heittämään uusiksi, koska epäilen, ettei Tampereelta löydy sellaisia alueita kuin Räystäänreuna ja Umpihanki.

Minulla on nyt siis viisi huolella valittua aluetta, joihin keskitän etsinnän.
Ajanpuutteen vuoksi en valitettavasti ehdi kirjoittaa tähän niiden nimiä.

Toki pidän silmät ja korvat auki muualtakin löytyvistä kodeista.

Huomatkaa, kirjoitin koti, koska aion todella kotiutua Tampereelle.

Olen pontevasti perehtynyt niin myytäviin kuin vuokrattaviin asuntoihin. Hintaero Tampereella ja Pääkaupunkiseudulla ei samantyyppisillä alueilla ole enää niin suuri kuin olen sen olettanut olevan. Se osoittaa, että Tamperelaiset ovat äveriästä väkeä.
Mukavaa, ettei tarvitse katsella köyhiä ympärillä.

Erityisen äveriätä ovat Tamperelaiset auton omistajat. Katsoessani Kantakaupungin hallipaikkojen hintoja oletin asuntojen ja autopaikkojen hintojen sekoittuneen, mutta näin ei ollut.

Vähän sivummalla hinnat puolittuivat, mutta kyllä silti noin 20 000 euroa hallipaikasta on valtava summa.
Erityisesti, kun hallipaikka ja asunto eivät tunnu sijainniltaan kohtaavan, ei sitten millään. Hieman hankalaa, jos joutuu julkisilla hakemaan auton kauempaa, kuin mitä lopullinen matkakohde olisi suoraan kotoa. Autokatoskin riittäisi mainiosti, mutta harvinaisuuksia tuntuvat nekin olevan.
Saattaakin olla niin, että Tampereen ilmasto on suosiollisempi kuin olen olettanut, eikä talvisin tule lunta juuri lainkaan.
Tätä pidän kyllä oikein positiivisena yllätyksenä; " Pirkanmaa - Suomen Kalifornia".

Nyt asia on tietysti ihan selvä, mutta jos keväämmällä satun unohtamaan miksi haluaisin autokatoksen, niin pistänpä tähän muistilapun.

Positiivinen yllätys oli sekin, ettei minulla ole mitään asiaa senioritaloihin ilman väärennettyjä henkkareita. Negatiivista taas on se, että juuri niitä olisi nyt sattunut olemaan sopivassa paikassa.

Rivien välistä olette jo lukeneetkin, että en edes yritä löytää omakoti- tai rivitaloa.
Olen lapsesta asti tehnyt lumitöitä ja puutarhahommia, availlut viemäreitä , putsannut räystäskouruja  ja rempannut sitä sun tätä - kiroillen. Olen nyt loppuiäkseni vapautettu moisesta autuudesta.

Odotankin innolla että pääsen osallistumaan Kerrostalokyttääjä-palstan riemuihin.

On kyllä myönnettävä, että asuntojen etsintä on kiinnostavaa.
Erityisesti uudemmissa asunnoissa on hyvinkin ”kiinnostavia” ja ”persoonallisia” pohjaratkaisuja  ”erilaista etsivälle”, kuten ilmoitukset asian muotoilevat.
Kysymyshän on vain siitä, että kalustemuotoilijat eivät ole pysyneet ajan hermolla. Jos tarjolla olisi enemmän kolmikulmaisia vuoteita, kaarevia kaapistoja ja metrin mittaisia sohvia, asunnot olisi tavattoman helppo sisustaa tyyliin sopivasti.

Jotain tällaista linjaa kun kalustesuunnittelussa ymmärrettäisiin noudattaa, niin sisustaminen helpottuisi.

Ennen vanhaan oltiin niinkin hölmöjä, että asuntoihin tehtiin eteinen, johon jätettiin vaatteet. Oli sekin aikaa. Aivan hyvin sitä voi lompsutella talvivarusteissa koiran kanssa keskelle olohuonetta. Ja mikäs on lompsutellessa, kun samalla voi käydä jääkaapilla, joka on tyylikkäästi sijoitettu olohuoneen puolelle.

Arkkitehdit ovatkin nykyään hyvin pitkälle koulutettuja. Ja pitää ollakin. Ei ole esimerkiksi kovinkaan helppoa suunnitella olohuonetta, jossa ei ole ainuttakaan ehjää seinää. Erityisesti pienessä asunnossa vaatii erityistaitoa toteuttaa olohuone niin, ettei televisiota tai sohvaa saa sinne sijoitettua, ei sitten millään. Mutta laadukas ja pitkä koulutus mahdollistaa näköjään tämänkin.
Ja sen minkä arkkitehti unohtaa, sen insinööri tai viimeistään asentaja korjaa!
Esimerkiksi jos mahdolliseen eteiseen on vahingossa jäänyt seinänpätkä, johon voisi ripustaa peilin, on keskelle sitä ihan viime tipassa ymmärretty asentaa sähkökaappi.
Ihailtavaa yhteistyötä eri ammattikuntien välillä !

Ihan näiltä ekoilta kierroksiltani nämä kuvat ei ole, mutta suunnittelulinja on kyllä usein ollut sama.

Mielenkiintoista muuten, että Kauppalehdessä Tamperelaisten asiakastyytyväisyys omaan kotikuntaan oli rankattu sijalle 64, kun taas Helsinki oli sijalla 45. Minun on siis henkisesti aloitettava kasvu epätyytyväisemmäksi. Turku oli sijalla 68.

Sen sijaan pari päivää myöhemmin 25.01. Iltasanomat rankkasi Suomen onnettomimmat kunnat.

Tällä surkeuslistalla Turku loisti sijalla 13, Helsinki  35 ja Tampere vasta sijalla 55.

Ehkä tämä kompensoi edellisen, eikä minun tarvitse erityisesti lisätä epätyytyväisyyttäni.

Jatkan siis vallitsevalla tyytyväisyys/tyytymättömyystasolla asunnon etsintää.

Olen vielä positiivisella mielellä asunnon löytymisestä. Jos homma alkaa pitkittyä, täytynee katsoa hautapaikka samalla.




[ Sivun kuvat: Kaikki kuvat internet,ei lähdeviittauksia ]

1. MUTTA MINNE ?

En minä umpimähkään aio muuttaa. Olen aloittanut asuinalueanalyysin.

Mikä onkaan tehokkaampi tapa selvittää eri kaupunginosien asuinviihtyvyys kuin internet.

Heti ensi googletuksilla minulle avautui uusi maailma. Tampereella on muitakin kaupunginosia kuin Keskusta, Pispala, Tammela ja Hervanta.

Päässäni on nyt liuta sellaisia hauskoja nimiä kuin Hyhky, Epilä, Tahmela, Nekala jne.

On niillä alennusmyyntipukumiehillä ollut lystiä siellä kaupungintalolla, kun ovat näitä kehitelleet. Oletan, että yli puolet nimistä on keksitty viraston pikkujoulujen jälkeisenä päivänä.
Ja sitten pukumiehet ovat nauraa käkättäneet oivallustensa päälle.

Nimien perusteella on hyvä aloittaa karsinta.
Kun muutenkin ikää tulee koko ajan lisää, en kyllä aio lisätä sitä asumalla Taatalassa. Tai Ristinarkussa.
Tahmela ei kuulosta mitenkään erityisen pirteältä, Lentävänniemi sen sijaan hyvinkin vauhdikkaalta samoin kuin Villilä.
Olen ylväs mies, joten en mitenkään voi kuvitella eläväni anteeksipyydellen Sorilassa.

Olen myös hyvin itsenäinen ja boheemi, joten Kyttälä ei oikein sovi minulle. Vai onko sinne eksynyt pääasiassa yhden ammattikunnan edustajia ?

Tämä merkki on lainattu partiolippukunnan sivulta. En ole koskaan itse ollut partiolainen, mutta kunnioitan suuresti harrastusta. Tälle lippukunnalle on varmasti kyllästymiseen asti tarjolla järjestyksenpitovuoroja leireillä.

Armonkallio, Veisu, Messukylä ja Kaanaa kuulostavat kovin henkeviltä tällaiselle pakanalle.
Mutta ei hätää, hirmu paljon löytyy sopivan nimisiä asuinpaikkoja.
Kissanmaalla ei voi asua kuin mukavia ihmisiä. Muita mukavia eläinaiheita ovat mm. Kaakinmaa ja Hallila.
Juhannuskylässä ja Järvensivussa kuulostaa olevan ikuinen kesä.
Pieni mutta ponteva pohjalainen minussa on aivan ihastunut Härmälään, sisäinen merimies taas Lakalaivaan.
Vähän nuorempana nousukkaana olisin varmasti etsinyt kotia Muotialasta.
Ja ainahan meillä on Keskusta. Tosin siitä tulee mieleen 1,5 metriä pitkä puppupuhegeneraattori tupee päässä kertomassa miksi juuri Jänkämöisten Öppölään pitää rakentaa 14 miljoonan euron silta.
Vähän samaan kategoriaan sijoittuu Kaleva. Minulle ainoa oikea presidentti on  Kekkonen, joten sopiihan sekin. Olisi oikeastaan hienoa.

Mitä sitten kostuin tästä nimianalyysistä ? No en mitään. Enhän minä edes tiedä, onko kaikilla alueilla lainkaan asuntoja.
Niin. Ja ehkä minun pitää olla varovainen näissä nimien arvostelussa – löytyyhän Turusta mm. Pallivaha ja Muhkuri, vaikka eivät nyt ihan kaupunginosia olekaan.

Uusi googletus vei minut keskustelupalstoille. Keskustelupalstat ovat kivoja. Siellä voi esimerkiksi viettää kolme vuotta keskustelemalla siitä, miten riisi pitää keittää. Pieni aika, kun ajattelee miten tärkeää asiaa käsitellään.
Keskustelupalstojen perusteella laadin hienon fördelar/nackdelar taulukon eri alueista.
Käytin nk. hyvin sumeaa logiikkaa suodattaessani annettuja tietoja ja niiden merkitystä minulle.

Tulosten havainnollistamiseksi vein ne oheiselle kartalle. Punaisella kolmiolla olen merkinnyt alueen saamat moitteet, vihreällä kehulausunnot.
Kartasta voi yhdellä silmäyksellä havaita, että tehdystä analyysistä ei ollut mitään hyötyä.

Mutta aikaa siihen meni paljon. Olin ainakin sen ajan poissa pahanteosta.

Liikenneyhteydet. Tämä on hyvä lähtökohta. Olen yksityisautoilija jo ihan siitä syystä, että haluan itse päättää milloin lähden ja minne menen.
Käytän kuitenkin julkisia liikennevälineitä esimerkiksi tärkeiden tapahtumien yhteydessä. Tällaiset tapahtumat järjestetään tyypillisesti pikkutunneilla kantakaupungissa. Tapahtumasta kotiin pääsy on hyvä lähtökohta selvittää liikenneyhteyksien toimivuus.
" Yöajan liikenne" - kartta näytti oikein hienolta mustekalalta. Sen mukaan Tampereen joukkoliikenne lupaa huolehtia minut kohtuullisen kävelymatkan päähän asunpa melkein missä vaan. Ystävällistä.

Mutta liikenteeseen liittyy muitakin aspekteja. Välillä minusta on tuntunut, että kohtaloni on kytketty lentokenttiin. Lapsuudessa asuin Ruskon lentokentän kiitotien jatkeella. Osasin tunnistaa Convair Metropolitanin ennen kuin oman isäni.
Viimeiset vuodet olen kyyristellyt Helsinki-Vantaan ykköskiitotien laskeutumislinjalla. Tuskin Tampereen kentän liikenne on yhtä vilkasta, mutta olen kyllä jo mielestäni kärsinyt osani lentomelusta.
Erityisesti, kun Tampereella on tarjota ajoittain myös Hornet - melua, tuota kaikkien ihmisen kehittämien melulaitteiden kuningasta. Se ei ainakaan melua tyhjästä. Eikä halvalla.

Tämä ei juuri mitenkään liity aiheeseen. Siksi lisäsin sen tähän. Olen napannut sen vuoden 2009 Helsinki Air Showssa.

Vielä liikenteestä.
Kiinteistövälittäjien ilmoituksista saa mielenkiintoista liikennetietoa. Ne on vain osattava tulkita.
” Hyvien liikenneyhteyksien varrella ” tarkoittaa tyypillisesti asuntoa kiinni moottoritiessä, mutta kaukana liittymästä.
” Erinomaisten liikenneyhteyksien varrella” tarkoittaa asuntoa, joka on junaradan ja moottoritien välissä.
” Julkisten liikenneyhteyksien välittömässä läheisyydessä” tarkoittaa, että lentokoneet laskeutuvat talon yli nokkapyörä katonharjaa hipoen.
” Kävelymatka lähimmälle pysäkille ” tarkoittaa juuri sitä mitä siinä lukeekin. Pitää vain jaksaa kävellä. Toinen vaihtoehto on, että pysäkiltä menee bussi kahdesti päivässä.
Saattaa olla, että en suorita liikenneanalyysiä kiinteistöilmoitustenkaan perusteella.

Kaiken kaikkiaan suorittamani liikennekartoitus ei tuonut mitään muita perusteita paikan valintaan kuin sen, että yritän karttaa lentokentän kiitotien jatkeita.
Yleisen elämänkokemukseni perusteella tämä tarkoittaa, että tulen asumaan suoraan kiitotien jatkeella.
Voisin siis oikeastaan etsiä asuntoa suoraan sieltä.

Yhden asian vuosien hotellielämä on opettanut. Sairaaloiden ja paloasemien läheisyys tuo kiusallisia hälytysajoneuvoääniä, vaikka oikealla asialla liikkuvatkin.

Tämän olen ottanut varhain aamulla Tamperelaisen hotellin ikkunasta. Paloasema on upea. Täyslähtö ikkunan alta aamuyöstä ei välttämättä ole kovin virkistävää kuultavaa. Tai siis on. On se. Hyvinkin virkistävää.

Kartoitan siis myös sairaaloiden ja paloasemien sijainnit. Helppoa.

Olen liikkuva ihminen. Liikuntamahdollisuudet ovat asuinpaikan valinnassa ohjaava tekijä.

Mutta nyt iskee karu totuus vasten kasvojani.
Tamperelaiset eivät taida juuri liikkua – pyörätieverkosto, ulkoilualueet ja uimahallitarjonta on valovuoden päässä Pääkaupunkiseudusta.
Verorahat on kohdennettu johonkin ihan muuhun. Tulee olemaan mielenkiintoista selvittää, mihin Tamperelaiset käyttävät sen ajan, kun Helsinkiläiset uivat ja ulkoilevat. Voihan olla, että fyysisten harrastusten summa on silti vakio.
Merkitsen tämän tutkimustehtävävihkooni.

Koska liikuntamahdollisuudet ovat joka puolella lähes yhtä onnettomat, nekään eivät ohjaa paikan valintaani.

Olen tehnyt päätökseni. Käytän tieteellisistä metodeista täsmällisintä.
Tulostan tuon ensimmäisenä kuvana olevan Tampereen kartan.
Kömmin huomenna pihavarastoon ja etsin tikat.

Heitän viidestä metristä itselleni viisi aluetta, joista aloitan kodin etsinnän.




[ Sivun kuvat: Hornet ja Tampereen paloasema, omia, vapaasti käytettävissä]