4. PYSYTÄÄN KARTALLA

On vaikea tietää missä on, jos ei tiedä missä on.

Tämän ongelman poistamiseksi on keksitty kartat.

Ja sen jälkeen keksittiin navigaattorit - ” Tee U-käännös, mikäli mahdollista”.

Päätin siis tutustua Tampereeseen karttojen valossa.

Voiko sanoa ” karttojen valossa”? Kuulostaa oudolta, eiväthän ne juuri valaise.
No, päätän että voi, koska juuri sanoin niin.

Tutkitaan löydöksiäni :

Aloitetaan sillä, että sijoitetaan Tampere Suomen kartalle.

Valitettavasti Pohjois-Suomi jäi puuttumaan, olen pahoillani.  Tämä kartta hahmottaa kuitenkin hyvin Tampereen sijainnin Varsinais-Suomen, Hämeen ja Pohjanmaan rajamailla.Humoristisesti se on värjätty punaiseksi.Pinta-alaa on vajaat 700 neliökilometriä, josta läpimärkää lähes neljäsosa.Tuolla punaisella läntillä, siis sen kuivalla osalla asuu  213 220 henkilöä. Tasan.

Sitten jatketaan vanhimmasta löydöksestäni kohti uusinta. Tämä väittää kuvaavansa tilannetta 7000 vuotta sitten. Rohkenen hieman epäillä, minusta tuo näyttää ihan 90-luvun grafiikalta. Oleellista on kuitenkin se, että silloinkin Tampere olisi ollut sisämaakaupunki merkittävällä päävedenjakajalla - siis jos se olisi ollut olemassa.

Mitä me tällä tiedolla teemme? Emme mitään, mutta ihan kiinnostavaa.

About 5000 vuoden loikka. 1662 joku Gvstavo Horn on tekaissut näin hienon kartan.

Kuten näette, että näe juuri mitään. Modernilla tekniikalla kopioin siitä osasuurennoksen.

No niin. Nyt Finlandian ja Tavastian väliin sijoittuu tutun näköisiä vesistöjä.

Karttasana Birkarian oikealta puolelta löytyy jo tuttuja nimiä; Pyhejervi, Pirkala ja tuon lähes pohjoiseen luikertelevan madon varressa lukee Tamrekoski. 

Sen oikealla puolella on tietysti Nesyerwi, kuten nykyäänkin.

Kaupunkia ei näy ja jos näkyisi, sitä olisi pidettävä virheenä, koska sitä ei tuolloin ollut olemassa.

Tarkastetaan tilanne sata vuotta myöhemmin. Vuosi 1747. Nyt on matkalla kynän ja piirustuspaperin kanssa ollut kreivi von Rosen. Tuskin kuitenkaan sama jeppe, jonka nimikoitu Draken-hävittäjä löytyy Tikkakosken ilmailumuseosta. Hävittäjän lentonopeus on näet sitä luokkaa, ettei siinä juuri ehdi karttoja piirrellä.

Osasuurennos von Rosenin kartasta kertoo jo vilkkaasta elämästä vesistöjen läheisyydessä.

Kylän tasolle on päässyt mm. Birkala, Melsuby ja Kangafala. Pienellä präntillä on jo luettavissa sellaisia talon nimiä, jotka elävät edelleen, kuten Noliala ja Willila.

Mutta ei merkkiäkään kaupungista !

1841. Jo tärppää ! Ja pitääkin, sillä Kustaa III perusti Tampereen 1. lokakuuta 1779 aamupäivällä klo 10.20 maittavan aamiaisen jälkeen.
Tarkka paikka oli Tammerkosken länsiranta samannimisen kartanon mailla.

Tässä 60 vuotta perustamisen jälkeen tehdyssä kartassa näkyy jo mm. moottoritielinjaus etelään. Hienoa!


Ihan verrokkina on ehkä syytä muistuttaa, että Turku perustettiin 1200-luvulla, Helsinki 1550, Oulu 1605 ja Vaasa 1606. 

Tässä näkyy tuon kartan korttelit, värisymboliikka ylhäältä alas kuvaa korttelineljänneksiä. Joku tietää, mutta en minä, liekö tuo ollut rakentamisjärjestys.

Rakentamisnopeutta 60 vuodessa ei oikein voi kehaista, syy ei kuitenkaan liene hämäläisissä vaikutteissa. Täytyy näet muistaa, että vajaa 10 vuotta Kustaan perustamiskäskyn jälkeen käytiin Suomen sota, jonka seurauksena Suomen suuriruhtinaskunta siirtyi Ruotsin vallan alta osaksi Venäjän keisarikuntaa.
Varmasti se jotain pikku sotkuja arkeen aiheutti.

Helsingin Yliopiston arkistoista löytynyt kartta vuodelta 1856 ei tuo mitään uutta, mutta kun se on varsin hauskan värinen, niin teippaan sen tähän.

Tämä on osasuurennos eräästä erikoiskartasta vuodelta 1894. Pistin sen tähän, ettei totuus Nokialandiasta unohtuisi.  Alareunassa on Helsinki ja yläreunassa Tampere.

Punaiset viivat kuvaavat rakennettuja puhelinlinjoja. Tampere-Helsinki välille on jo ehditty rakentaa kaksikin linjaa - kyllä kelpaa! Niinpä kumpikin kaupunki on puhelinyhteyden päässä 24/7, toisin kuin esim. Hämeenlinna, joka saa vielä tyytyä ainoastaan virka-aikapuheluihin.

1908. Kaupungin kasvu Venäjän vallan alla on ollut ripeää. Tätä on tietysti edesauttanut  samaan ajanjaksoon sijoittunut yleinen teollistuminen, jolloin Tammerkoski on noussut Venäjänkin mittakaavassa merkittäväksi energialähteeksi.

1926. Suomi on jo itsenäinen valtio, mutta Talvi- ja Jatkosotia ei ole osattu edes painajaisissa odottaa. 

Tämän kartan tälläsin tähän, koska se kuvaa Tampereelle edelleenkin erittäin tärkeää rautatieverkkoa. Kas, kun kukaan ei ole keksinyt tehdä Tampereelta suorempaa yhteyttä Seinäjoen suuntaan. Hmmm.

No niin. Nyt ollaan jo itsenäisyyden ajassa ja karttoja on kertynyt vaikka kuinka. Enköhän minä näillä pärjää.

Nyt te luulette, että olen urgammal gubbe, enkä osaa käyttää modernia navigointitekniikkaa.
 ” Ja HAH ! ”, sanon teille.

Näytteeksi taidoistani tulostan tähän loppuun vielä reittisuunnitelmani Helsingistä Tampereelle. En ole vielä päättänyt, kumpaa käytän, mutta jommankumman noista nopeimmista valitsen.
Siis 1 vrk 13h. Onkohan siinä huomioitu, että muuttokuorma painaa aikalailla?

Karttojen tutkiminen oli aidosti mielenkiintoista. On mukava havaita, että alueella on historiansa. On mukava havaita, että ympäristössä on runsaasti vesistöjä. 

Ja on mukava havaita, että Tampereelta voi lähteä. Sekä Turku, Vaasa että Helsinki sijaitsevat maassamme siten, että lähtösuuntia on rajallisesti, mikäli ei hyppää veneeseen.
Moni kotimaan kaupunki ja kylä tulevat ikäänkuin lähemmäksi. Pidän ajatuksesta.








[ Kaikki kartat internetistä,mm. Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen avoimilta sivuilta ]

3. AJATTELUA

Asunnon etsintä saattaa kestää. Tai sitten ei kestä.
Nyt on siis aikaa ajatella Tampere-ajatuksia.

                                                

Teen itselleni psykotestin. Pudottelen tähän sanoja ja asioita joita Tampere tuo mieleeni ihan päästäputoamisjärjestyksessä.

Vedetään raja vaikka… oisko 30 ekaa ? Sovittu.
Aika alkaa - NYT !

1.   Pispala

2.   Punatiilinen teollisuusrakennus

3.   Juice

4.   Aamulehti

5.   Tillikka

6.   Varala

7.   Koski

8.   Näsinneula

9.   Rautatieasema

10. Veltto Virtanen

11. Ruskehtava järvivesi

12. Hervanta

13. Koskipuiston Rosso

14. Hämeensillan ukot

15. Hotelli Rosendahl

16. Heikki ja Kaija

17. Työväen Teatteri

18. Kummeli

19. Pate Mustajärvi

20. Yrjö-pakinat

21. Eput

22. Hymy

23. Noppa-lahjusjutut

24. Tullikamari

25. Kahvio  Siilinkari

26. llveksen yökerho

27. Yliopisto

28. Kansalaissota

29. Punainen

30. Ternimaitomiljonäärit

Tulipa lista. Ja kyllä kyllä, tiedän jo että joukossa on mm. Ylöjärveläisiä.

Listan keulille nousi omaksikin yllätykseksi Pispala. Paikka on yksi kansallisesti tunnetuimpia matkailukohteita, vaikka ei sellainen ole.
Vähän vastaava matkailuilmiö on  Suomen tunnetuin kylpyläkaupunki Hanko. Kylpyläkaupunki, jossa ei ole kylpylää.

Huomaan myös, ettei pituusrajoitetulle listalleni mahtunut esimerkiksi Särkänniemi. Ehkä se johtuu siitä, että huvipuistot ovat pelottavia paikkoja. Rohkeinta, mitä uskallan niissä tehdä, on syödä hattaraa vastatuuleen.

Listalla ei myöskään ole Mikko Alataloa. Ehkä sekin johtuu pelosta. Onko olemassa sinisten silmälasien fobiaa ?

Listalta jäi myös valtava määrä mielleyhtymiä pois. Mutta mikäs hätä tässä, Heikki ja Kaija yhtyeineen ovat koonneet lähes kaikki puuttuvat nokkelasti tähän Tampere-ylistykseen.

Tuskin tuolla top 30 listalla teitä mikään erityisesti kummastuttaa -  jos niin tekee, niin kysykää. 

Itse oikeastaan ihmettelen tuota viimeisenä päästä pudonnutta ternimaitojuttua. Itse kun en juo maitoa enkä käytä ternimaitovalmisteita saati sitten että lukisin iltapäivälehtiä. Joku on tuon asian vain aivoihini merkinnyt ja sinne se on jäänyt.

Varalan nousua noin korkealle on syytä ehkä hieman selittää. Se on ensimmäinen kosketukseni Tampereeseen. Ja lähes ensimmäinen kosketukseni alati niin kiehtoviin naisiin. Kun jossain vaiheessa avataan sellainen Adults Only - blogipalvelu, voin kertoa enemmän. Ja yksityiskohtaisemmin kuin haluatte kuulla.
Myöhemmin työ on vienyt minut milloin mistäkin syystä juuri Varalan Liikuntaopistolle. Liikunta ei kuitenkaan ole ollut syynä kertaakaan.

Muutamia noista listaamistani asioista  voisin vähän täsmentää kuvieni kautta. Silloin tällöin olen muistanut napata jotain talteen Tampereen käynneilläni. 

Vilkaistaan, mitä  " An alien in Tampere" on nähnyt.

Aloitetaan ykkösestä,Pispala. Tältä se näyttää turistin silmin. Ei siis normaalia kapeaa katua kummemmalta. Olisikohan jokin näköalapaikka harkittavissa ?

Kakkonen; punatiilirakennukset. Toivottavasti ette kyllästy näihin näkymiin suoraan hotellin ikkunasta. Tuo rakennus on pakollinen portti kohti populaarimusiikkia seuraavassa punatiilirakennuksessa, sekin listalla. Näihin tarkoituksiinhan nämä alunperinkin rakennettiin.

Pakko pistää toinen punatiilikuva. Ovat Tamperelaiset olleet HIMiä edellä näissä heartogrammi-vouhotuksissa, kun ovat niitä ikkunoihinkin piirrelleet.

Koski ja järvivesi, tässähän ne on yhdessä. On pakko mainita, että jos ette ole Tammerkoskea nähneet, niin luonnossa se on hieman tätä vuolaampi.

Näsinneulakin on tullut kuvattua. Se ei ainakaan ole pesubetonia. No, kukapa noissa korkeuksissa uskaltaisikaan luututa.

Toinen turistikuva samasta paikasta. Vihreä ja punainen lateraalipallo osoittaa  järvenkulkijoille nimelliskulkusuunnan niemen nokassa.

Olen kauhean pahoillani näkökulman toistosta, mutta kaupungissa matkaava turisti tai työhenkilö nyt vaan kerta kaikkiaan asuu yleensä hotellissa. No, se rautatieasema syksyisessä vesisateessa hotellista katsottuna näyttää tältä.

Pannaan tähän todiste, ettei veden ainoa sävy ole ruskehtava, se voi olla myös punaruskea tai keltaruskea.

Hämeensillan ukot tuli äkkiä mieleen. Ja miksikä ei tulisi ? Kun alaston pikkupippelinen rakenteeltaan täysin epäsuhta ukko heiluttaa pääsi päällä kissanraatoa, niin eihän sitä hevillä unohda.

Niin ja se Ilveksen yökerho. Yökerhoon mennään yöllä, joten siellä on pimeää eikä pimeässä voi kuvata. Mennessä sinne näyttää vaikkapa tältä. Tullessa on yleensä sumuista.

Panen tähän loppuun tuolta listalta tuon vakavamman osan. Todella vakavan osan. 

Kansalaissota.

Tiedän hyvin, millainen trauma se on ollut tälle maalle ja miten se on kulminoitunut juuri Tampereen seudulla.

Ne haavat ei ole pelkästään sukupolven haavoja, niiden arvet näkyy myös seuraavassa polvessa. Ja naarmut sitä seuraavassa.
Ensimmäisen kerran ymmärsin asian syvyyden, kun luin kirjaa ”Tervaskannot” joskus 15 vuotta sitten. Siinä joukko yli 90 vuotiaita kertoo elämästään.
Heidän tarinoissaan Talvi- ja Jatkosodat menivät kutakuinkin sivulauseessa, mutta Kansalaissota painoi mieltä.
Tätä asiaa en ohita olankohautuksella. Yritän paneutua alueen tapahtumiin niin, että saatan edes jotain ymmärtää noiden haavojen ja arpien synnystä.

 [ Sivun kaikki kuvat omia, vapaasti käytettävissä ei kaupallisiin tarkoituksiin ]